kultur
Ella rahčan joatká
Bajásattadettiin lei Ella Marie Hætta Isaksen (24) čeavlái sámevuođainis, rámisvuohta lei sutnje diehttelas. Son lea nissonolmmo, geas lea nanu sámi identitehta, guhte orru stuora gávpogis, Oslos. Musihkkár, neavttár, čálli ja aktivista, gean mielas sámiide buoret boahtteáiggi oččodit lea okta dain deháleamos ássiin.
Lieggasis čohkohalan Kaffe Lykkes ja vuorddašan su geainna odne áiggun ságastallat, Ella Marie Hætta Isaksena. Olgun lea muohttigoahtán ja lea čoaskkis, dattege govahalan ahte Ella Marie gal lea vásihan čoaskáset dálkkit go dá. Ella Marie lea bajásšaddan Nuorta-Finnmárkkus, Deanus, gos eai oro eai ollásiige 3000 olbmo. Ella Marie beaggigođii álggos ISÁK joavkku njunuš lávlun. Son lea duođai čájehan ahte hálddaša máŋga suorggi, muhto sámi identitehta lea álo vuođus.
– Lean bajásšaddan bearrašis gos sámevuohta lea nanus. Mu mielas gal orun juo riegádeami rájes leamašan rámis sámevuođainan. Rámisvuohta, ja mu luondu, dagahit ahte lean álo gearggus dáistalit. Mus lea álo leamašan dárbu dieđihit go lea juoga mii mu mielas ii oro vuoiggalaš, ja gaskkustit oaiviliiddán, dadjá Ella Marie.
– Sámi árbevirolaš eallinvuohki lea munnje mávssolaš, ja áiggun bargat dan badjelii ahte dat seailu.
Sámegiella ja eŋgelasgiella
– Nuoraid- ja joatkkaskuvllas čálligohten sihke teavsttaid ja šuoŋaid. Dát lei munnje terapiijan. Álggos čállen teavsttaid dušše ráhkisvuođa birra, ja čállen dušše eŋgelasgillii. Muhto de dáikkihin ja fuomášin ahte guokte giela geavahit han lea áibbas erenoamáš ja buorre, dadjá Ella Marie.
– Buot maid mii gaskkustit ISÁK joavkkuin lea juogo eŋgelasgillii dahje sámegillii. In leat goassege čállán dárogillii dan dihte go mus ii leat poehtalaš oktavuohta dasa. Gal dat dárogiella gal ain measta vuovssiha, go lea justte dat giella mii lea viggan duššadit mu giela. Eŋgelasgiella han lea pop-giella ja sámegiella fas váibmogiella, ja dan dihte lea leamašan somá dán guokte geavahit bálddalaga, dadjá Ella Marie.
– Sámegiella lea hui poehtalaš ja rikkis giella. Dattege eai leat buot oktavuođaide seamma ollu sánit. Mis leat ollu sánit mat muitalit luonddu, dálkki ja muohttaga birra, ja dain sáhtášii ráhkadit vaikko man ollu metaforaid olbmo dovdduide. Mis eai leat nu ollu adjektiivvat, ja iige sáhte dadjat ahte sámegiella lea dat giella mas dovdduid čilgejit dárkilit, dadjá Ella Marie.
Eatnamii luohti
Ella Marie vuittii Sámi Grand Prixa 2016:s ja 2017:s ges álggahii ISÁK joavkku. 20 jahkásažžan son duođas beaggigođii Norggas go 2018 Stjernekamp gilvvus juoiggai Máze luođi. Doppe dadje duopmárat ahte sii eai leat goassege gullan diekkára ja ahte die gal lei buot čaffadeamos mii TV:s lea oidnon goassege. Risttalašvuođa boahtin Norgii dubmii luođi neavrri buvttan ja dál lea ain luohti unohas ollu sápmelaččaid mielas. Luođis leat juoiganstávvalat maid juoigi ieš vállje, ja sáhttet maid leat sánit, čilge Ella Marie.
– Dat maid don juoiggat, dan don ovdanbuvttát šuoŋain, man fámu ja nuohta don válljet ieš iežat dovdduid mielde, dadjá son.
– Go Stjernekampa 8. vurrui leimmet ráhkkaneame, dalle go galgen juoigat, de dovden ahte ferten lonuhit luođi. Dovdagohten dušše ahte in mun goit sáhte juoigat eará go justte dien Máze luođi, dadjá Ella Marie.
– Luohti lea oallugiidda vuoiŋŋalaš, ja mu stuorámus vuoiŋŋalaš vásáhusat leat leamašan luđiin, ja várra buot eanemus dalle Stjernekampas. Sámi kultuvrras ja sámi vuoiŋŋalašvuođas muitaluvvo ahte sáhtát oažžut dieđuid, ja maŋŋá lean jurddašan ahte justte dan mun ožžon dalle, dadjá son.
– Luohti lea musihkkavuohki mii lea lagamus mu váimmu, nu ahte justte diet lei munnje hui dehálaš ovdanbuktin, ja dat han mearkkašii maid oallugiidda hui ollu.
Ellos Eatnu – La elva leve
Dál lea Ella Marie vel juoidá eará bargagoahtán – neavttárin ges.
– Mii leimmet Romssa Internationála filbmafestivála kick-off ovdadoaluin gos čájehedje osiid min ođđa filmmas Ellos eatnu – La elva leve. Mus ledje guokte oambeali mielde, ja maŋŋá go leimmet geahččan filmma de muitaleigga ahte mun unnin lávejin nu eaddut jus olbmot jerre mus áigon go artistan šaddat. Dan dihte go mun han áigon neavttárin, iige hal dien guokte goit sáhttán sehkket, boagusta son. Na, ja dál han čájehuvvo ahte Ella Mariei ii lean goit nu.
– Mun lean sámegillii neavttašan dan rájes go ledjen 6 jagi. Mun, ja sii geaiguin ovttastallen mu luohkás, mii ráhkásmuvaimet teáhterii ja šattaimet profeššunealla joavkun geat bargagođiimet juo oba unnin vuđolaččat dainna. Dalle juo gávnnahin ahte mun ráhkistan lávddi ja lávdečuovggas leat, dadjá son. Váikko lei ge musihkka mii su álggos darvehii, de han dávjá manná nu go lea galgame, justte dan ortnegis go orro heiveme.
Niehku mii ollašuvvá
Ellos eatnu – La elva leve mánusa lea Ola Giæver čállán, ja son dat bagadalai filmma. Son čálii mánusa filbmajurdagii justte dieid áiggiid go Stjernekamp oidnui TV:s.
– Mun juigen Máze, mii lei dat gilli man áite dulvadit dalle go Álttá-Guovdageainnu stuimmit ledje, ja dát lea ge Ellos Eatnu – La elva leve filmma váldofáddá. Go Ole čálligođii dán mánusa de ledjen juo mun su jurdagis. Dasto válddii muinna oktavuođa, dadjá Ella Marie. Gal mun ledjen juo veháš guođđigoahtán dien niegu šaddat neavttárin. Mun anán nu árvvus neavttašeami ja dan fága, nu ahte gudnevuollegašvuođain vulgen dien bargui.
– Ii dušše fága dihte, inge dušše iežan dihte, muhto maid muitalusa dihte – dat han lea sámi nissonolbmo birra gii lea massán iežas sámi identitehta dien áigge go lei hui hui heahpat leat sápmelaš. Filbma muitala maid movt dát Álttá-Guovdageainnu ášši čuozai ovttaskasolbmuide.
– Dien rollii čákŋat...Na gal dat lei áibbas erenoamáš ja nu ihán issoras, muhto lei maid dakkár skeaŋkka masa lean hui giitevaš, dan dihte go buot filmma dáhpáhusat váikkuhit munnje, dat čuhcet mu dovdduide, dasa man badjelii barggan. Mun ipmirdin iežan rolla dalán, vaikko in lean neavttašan ovdal, Ella Marie dadjá.
Ella rahčan joatká
Dát lea gal hárvenaš dáhpáhus, deaivvadit nuorra nissonolbmuin geas lea diekkár fápmu ja dáhttu soahtat go dat mii Ella Maries lea. Son gal rahčá iežas álbmoga ovddas, iežas kultuvrra ovddas, ii dan sáhte earágo hervvošit. Aktivista eallin joatká, ja dál son áŋgirit bargá Riehpavuona áššiin. Son lea čállán girjji Danne galggat diehtit lean sápmelaš. Girjji lea čállán dan dihte go son lea nu ollu vásihan, ja vásiha, mo olbmot dihtet nu unnán sámi kultuvrra birra, ja dan birra movt lea leat sápmelaš dálá áiggis. Son jođiha podcasta Gozuid alde, ja joatká iežas musihkkár ja neavttár eallimiin.
– Sámi kultuvra lea nu ollu eambbo go dušše gákti ja luohti. Mis lea garra rahčamuš beassat eallit sápmelažžan ja seailluhit iežamet eallinoainnu ja árvvuid. Mu niehku lea ahte beasašin ain gaskkustit dainna vugiin mii munnje orro lunddolaš, mun sávan iežan leat nu lihkkoš ahte beasan joatkit justte ná go dál, dadjá Ella Marie.
